Muutama talvisempi resepti

Nämä reseptit eivät sinänsä liity varhaisen ruoanlaiton kerhon kokoontumisiin, vaan edustavat talven mittaan muissa yhteyksissä kokeiltuja varhaisempia reseptejä.

Lämmitettyä viiniä Mathilda Langlet’in Täydellinen käsikirja perheenemännille -teoksen (1885) mukaan

4 survottua kardemummaa, kanelinkuoren sipale, pomeranssin kuori, josta valkoinen kerros on leikelty pois, hiukka survottua inkivääriä ynnä ¼ kg sokeria keitetään 1/8 vesilitrallisessa. Toiseen kastrulliin kaadetaan kaksi pulloa portviiniä, johon pannaan kaksi paistettua, sipaleihin leikeltyä omenaa; viinin tultua kiehuvan kuumaksi, vaan ei kiehuvaksi, kaadetaan siihen tuo vesi höysteineen, sekä vaahdoksi piesty munanvalkuainen; kaikkea tätä hämmennetään kunnollisesti, kansi lasketaan kastrullille, ja viinin annetaan olla sinänsä pari minuuttia, joiden kuluttua se siivilöidään, kaadetaan kulhoon ja tarjotaan nautittavaksi.

Lämmitetyksi viiniksi voi myöskin käyttää punaista viiniä; mutta silloin ei tarvitse keittää sokeria eikä höysteitä eriksensä, vaan kaikki pannaan yhdessä tulelle, kunnes seos on tullut kiehuvan kuumaksi, vaan ei ruvennut kiehumaan. Silloin ei saa panna pomeranssinkuorta höysteiden sekaan.

Omenat viinikattilassa. Epämääräisen oloinen violetti massa pinnalla on munanvalkuaista, joka siivilöitiin sittemmin pois. (Kuvat: J. Sahramaa 2012 ja 2013)

Lämmitettyä portviiniä. Kuvan mukillisesta tuli muuten aika lämmin ja hellä olo :)

Tämä resepti julkaistiin myös Talomuseo Glimsin Facebook-sivun joulukalenterissa.

Loppiaisaattona vietettyjä tupaantuliaisia varten selviteltiin Shakespearen hengessä brittiläisiä loppiaisperinteitä. Yksi niistä oli lambswool-juoma, jota valmistettiinkin yli neljällekymmenelle vieraalle aika kattilallinen. Robert Herrickin runossa ‘Twelfe-Night’, tai ‘King and Queene' vuodelta 1648 kuvaillaan juomaa:

Next crown a bowl full
With gentle lamb’s wool :
Add sugar, nutmeg, and ginger,
With store of ale too ;
And thus ye must do
To make the wassail a swinger.

Meillä käytetty resepti oli suunnilleen tämä, joskin moninkertaistettuna

Lambswool

1,5 l omenasiideriä (Bulmer's)
6 pientä omenaa
1 tl muskottipähkinää
1 tl inkivääriä
150 g ruskeaa sokeria

Ensin valmisteltiin omenat: uuni lämmitetään 120 C, omenoista poistetaan kota ja laitetaan uunipellille. Omenoita paistetaan uunissa ainakin tunti, kunnes ne ovat läpipehmeitä ja kuoren saa pois pelkin sorminkin (omenoiden kannattaa antaa jäähtyä hetken ennen kuorimista).

Sokeri liotetaan kattilassa pieneen määrään kuumennettua siideriä. Lisätään mausteet ja hiljalleen myös loppu siideri kuumentaen seosta samalla mutta varoen kiehumista.
Vähän jäähtyneet omenat muussataan tasaiseksi seokseksi, joka lisätään kuumaan siideriin. Vispataan ja tarjoillaan lämpimänä. 


Tätä reseptiä täytyy ehdottomasti kokeilla uudelleen, sillä emme bileolosuhteissa malttaneet odottaa omenien riittävää pehmenemistä - niinpä osa niistä jäi vähän koviksi, mikä puolestaan vaikutti negatiivisesti juoman koostumukseen. Reseptiä voisi myös kokeilla käyttäen melko makean siiderin tilalla alea.

Lambswoolin kanssa tarjoiltiin loppiaisaattokakkua, johon perinteisesti oli ollut tapana piilottaa papu - kuka sen löysikin, oli sitten illan juhlien kuningas tai kuningatar. Loppiaiskakut olivat tavallisesti peribrittiläisiä kuivahedelmäkakkuja, meillä tarjottiin hyväksi havaittua tahmeaa peetelikakkua, jonka resepti on peräisen samaisen talomuseon entiseltä Maikki-oppaalta.

Taatelikakku

2 dl vettä
450 g kivettömiä taateleita
200 g voita
2 munaa
2-3 dl sokeria
1/2 dl kermaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
1-2 tl vaniljasokeria


Vesi ja taatelit kiehautetaan, ja jäähdytetään sitten sähkövatkaimella sekoittaen kuohkeaksi massaksi. Lisätään voi  vielä kuumaan mössöön, ja munat yksitellen. Lisätään taikinaan sokeri, kerma ja vehnäjauhot, joihin on sekoitettu sooda, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoitetaan varovasti tasaiseksi taikinaksi, laitetaan korppujauhotettuun vuokaan ja paistetaan uunin alatasolla 45 min - 1 h.

Juhlia varten valmistettiin kaksi isoa kakkua, joista molempiin sujautettiin mukaan pronssinen hello kitty -hahmo. Itse juhlissa matematiikkalukion opettaja ja hiukkasfysiikan tohtori laskivat läsnäolijoiden pääluvun, minkä jälkeen vapaaehtoiset avustajat leikkasivat oikean määrän viipaleita ja tarjoilivat kakun. Kuningas ja kuningatar kruunattiin hassuilla hatuilla, mistä ei valitettavasti tullut valokuvaa. Kakku tuntui maistuvan myös muille juhlavieraille erinomaisesti.

Hello kitty kärsi pieniä pintavaurioita jouduttuaan kakkuun.

Kekriruokaa viime syksyltä

Muistumia viime syksyltä: Sommelon kekriä vietettiin 27.10.2012, ja sitä varten piti tietysti taas kokata, tällä kertaa jo edellisenä iltana sisätiloissa. Jotta kokkaussessioiden lomassa ei olisi tullut liian nälkä, valmistettiin illan aikana syötäviksi pieniä piiraita liha- ja kasvistäytteillä. Ohje oli sovellettu jo tutuksi tulleesta Keskiaikaharrastajan keittokirjasta, ja löytyy myös One year and thousand eggs -blogin reseptiosiosta nimellä "Chewettes – pienet piiraat".

Pienet piiraat - varhaisen ruoanlaiton kerhon kekriversio
enemmän kuin 8 ihmistä jaksoi kerralla syödä

Taikina
10 dl täysjyvävehnäjauhoja (ei ehkä olisi kannattanut tehdä kokonaan täysjyväjauhoista)
5 dl vettä
1 1/2 tl karkeaa merisuolaa

Täyte 1

- 2 pussia pinaattia (pakasteesta, sulatetaan ja valutetaan)
- 200 g fetajuustoa

Täyte 2

500 g hirven jauhelihaa
n. 10 taatelia silputtuina
inkivääriä
suolaa

Taikina-aineet sekoitetaan ja taikinasta kaulitaan pieniä pyöreitä piiraita. Kuhunkin piiraaseen laitetaan nokare täytettä ja suljetaan veden avulla. Uppopaistetaan rasvassa.

Piiraista tuli täysjyväjauhoista tehtyinä vähän kovia, olisi varmaan kannattanut laittaa ainakin osa tavallisia vehnäjauhoja. Hirven jauheliha oli myös hieman vähärasvaista - parempi sekoitus voisi syntyä laittamalla esimerkiksi osa rasvaisempaa sianlihaa, niinkuin Saaran yllälinkatussa ohjeessa tehdään.

Kaalikääryleet, kasvisversio

1 kaali
2 sipulia
3 dl ohrasuurimoita (2 dl voisi riittää)
suppilovahveroita (kuivattuja ja liotettuja, alkuperäismäärä tuoreena 3 l)
2 kananmunaa
1 tlk kermaviiliä
valkopippuria, meiramia, suolaa
fariinisokeria
voita

Poistetaan kaalin kanta, keitetään loppua kaalia kokonaisena, kunnes se pehmenee. Irrotellaan kaalin pinnalta lehtiä yksitellen sitä mukaa kun pehmenevät, nostetaan valumaan ja jäähtymään.
Valmistetaan täyte pilkkomalla sienet ja sipuli ja paistamalla niitä voissa sekä keittämällä ohra paketin ohjeen mukaan. Sekoitetaan joukkoon muna ja kermaviili sekä pilkotaan kaalin sisäosat mukaan täytteeseen. 
Nokare täytettä nostetaan kullekin kaalinlehdelle, ja kääritään ne siisteiksi paketeiksi. Kääryleet nostetaan uunipellille ja niiden päälle valellaan veteen liotettua fariinisokeria ja laitetaan muutama voinokare. Paistetaan uunissa 200 C, kunnes kääryleet ovat ruskistuneet pinnalta.

Kääryleistä tuli puolukkahillon kanssa oikein hyviä.

Kaalikääryleet (keskellä) ja pienet piiraat (reunoilla) lämmittelemässä muurikalla. (Kuvat: J. Sahramaa 2012)

Kirsi kauhan varressa.

Kaalikääryleiden lisäksi valmistettiin lanttukukkoa ja lihapataa, joista kummankaan reseptiä ei kirjattu erikseen ylös. Lanttukukon resepti lieni samankaltainen kuin tämä, mutta kasvisversiona. Lihapataan meni karjalanpaistilihoja ja kaksi karitsanlapaa, joita sai pakasteena Helsingin lihaexperteiltä. Molemmat taisivat olla yön yli kotiuunissa miedolla lämmöllä, ja folioon käärittynä saareen tuotu kukko oli tarjoiltaessa vielä lämmintä. Pieni Papu-koira puolestaan kunnostautui tekemällä salamasyöksyn padan reunalle ja nappaamalla lampaanluun suuhunsa ennen kuin kukaan ehti estää.

Lihapataa uudelleenlämmityksessä. 

Vähän vuodenaikaan sopimattomasti valmistettiin myös tuorejuustoa.

Piimäjuusto

3 l täysmaitoa
1 l piimää
2 kananmunaa
persiljaa
suolaa

Maito kiehautetaan. Munat vatkataan piimän joukkoon, ja sekoitetaan maitoon. Seos kuumennetaan uudelleen kiehumispisteeseen ja nostetaan sitten jäähtymään. Juustomassan tekeydyttyä (tekeytyminen alkaa välittömästi ja kestää ehkä puolesta tunnista tuntiin) se nostellaan harsolla peitettyyn juustomuottiin tai siivilään lisäten väleihin suolaa ja persiljaa. Kun kaikki massa on siivilässä, juusto nostetaan alusastian kanssa jääkaappiin valumaan yön yli.

Tällaisesta juustosta tulee paljon heraa, mutta tällä kertaa emme tainneet keksiä sille kovin fiksua jatkokäyttöä. Jonkin verran heraa taisi mennä tölkkeihin ja pakkaseen sämpylöiden leipomista varten.

Juusto kumottuna tarjoiluastiaan.

Kekrijuhlijoiden tehtäväksi jäi sitten varsinainen syöminen, ja hyvin tuntui maistuvan.

Joko sitä ruokaa saa?

Lisukkeina tarjottiin voita, puolukkahilloa ja puolalaista simaa.

Välillä harrastettiin pihaleikkejä.

Ruokakerhon seuraava, kalateemainen kokoontuminen on itse asiassa huomenna 1.2.2013, mutta katsotaan, jos sitä ennen ehtisi vielä naputella muutaman talven mittaan kokeillun reseptin.